maanantai 20. toukokuuta 2013

Tartu, Tartumaa


Mainitsemani viime keskiviikkoinen-torstainen ilta/yö/aamureissu Tarttoon on nyt takanamme, ja hengissä selvittiin (...nipin napin). Lähdimme matkaan klo 18:30 Tallinnan bussiasemalta 11 hengen porukallamme kohti Tarttoa. Suurin osa joukkiostamme olivat Erasmus -vaihto-oppilaita, jotka ovat maineensa mukaisesti kovin energisiä ja meneviä tyyppejä. Vaikka 12 tunnin reissullemme mahtui tappokuolemanväsyneitä hetkiä, niin tylsää ei tämän porukan kanssa ainakaan ollut!


Tallinnasta ajoi Tarttoon 2,5 tunnissa, ja menomatka meni minun ja jengin toisen toivottoman iPhone-tytön kanssa näissä meiningeissä :D Ja Tarttossa etsiskelimmekin epätoivoisina pistorasioita kaikista ravintoloista ja baareista..



Tein myös bussimatkallamme (ainakin omasta mielestäni) jänniä havaintoja Virosta. Oli hassua todeta näin bussin kyydistä, mten pieni tämä maa oikeasti on. Ei tarvinnut ajaa kuin 15min pois Tallinnan keskustasta, ja oltiin jo täysin pelto-metsä maisemissa. Olen ajellut ympäri Suomea ja tiedän, ettei sielläkään tarvitse kovin pitkälle lähteä isoista kaupungiesta nähdäkseen maalaismaisemia. Virossa landemeiningit alkoivat kuitenkin jo paljon aikaisemmin, ja yllättävän lähellä keskustaa.

Tallinna ja Tartto ovat Viron suurimmat kaupungit, ja tätä erää niiden välillä ei ole kuin pieni ja kuoppainen maantie. Moottoritie oli jo hyvää vauhtia rakenteilla, mutta mielestäni oli kuitenkin ihmeellistä ettei näiden isoimpien kaupunkien välillä ole muuta tähän asti ollut.

Viron maisemat näyttivät muutenkin mielestäni erilaisilta Suomeen verrattuna, enkä aluksi keksinyt lainkaan miksi. Sitten tajusinkin, että puut olivat paljon nuorempia kuin Suomessa, ja jotkut tien varrelle näkyi useita taimen istutuksia. Jäi oikein kaivertamaan että miksiköhän näin on (terveisiä vaan neiti luonnontutkijalta..) :D



Tarttoon saavuttuamme päätimme mennä ravintolaan, ja paikaksi valikoitui puoli vahingossa yksi Viron parhaimmista ravintoloista, italailaistyylinen La Dolce Vita. Minä en kuitenkaan syönyt kuin pienen alkuruoan, mutta kivan oloinen paikka tämä joka tapauksessa oli. Terassikausikin tuli avattua! :)


Tartto on Viron suurimpia opiskelijakaupunkeja, ja se kyllä näkyikin keskiviikkoisessa yöelämässä :D Tarttoon eksyy myös moni suomalainen opiskelija, pääsääntöisesti ne, jotka haikailevat alla näkyvään lääkikseen.


Kävimme illan aikana kolmessa baarissa, joista ei mikään kuitenkaan ollut ihan oman tyylinen.. Onnistunut ilta ei kuitenkaan ole riippuvainen paikasta, vaan seurasta. Ja kuten jo sanoinkin, meillä oli ihan superhyvä porukka mukanamme joten hauska ilta oli taattu! Baarien suljettua suuntasimme hampurilaisravintolan kautta Tartton bussiasemalle klo 6:30, ja kotimatka sujui rattoisasti nukkuen.

Oli kiva ja spontaani matka, jota en kuitenkaan ihan heti menisi uusimaan :D Oli kiva nähdä myös Tartto, mutten kuitenkaan ihan heti hingu takaisinkaan. Seuraavaksi kiinnostaisi nähdä Viron kaupungeista kesäinen Pärnu!


Nyt soi: Daft Punk - Give Life Back to Music

lauantai 18. toukokuuta 2013

Kuumsuitsulõhe ahjukartul

Tänään on tarjolla aivan loistava kesäinen ruokavinkki yksin asuvalle opiskelijalle.. Nimittäin raikkaat lämminsavulohi uuniperunat! Nämä ovat yksinasuville helppoa ruokaa, sillä perunoitahan voi ostaa vaikka ainoastaan yhdenkin kerrallaan. Ja opiskelijoille siksi, koska perunat ovat tunnetusti halpoja (mutta hyviä ja täyttäviä:). Täällä Tallinnassa kaksi perunaani maksoivat huimat 8 senttiä!

Tenttikaudella huonona tapanani on syödä työpöydälläni..

Luottouuniperunakastikkeeni tuntui tähän vuodenaikaan jotenkin liian tuhdilta, joten yritin kehitellä jotakin kesäisempää ja raikkaampaa. Tästä uudesta kastikkeesta tosiaankin tuli todella kesäistä ja raikasta, kiitokset tillin ja sitruunan. Suosittelen kokeilemaan, vaikka itse sen sanonkin ;)


Kesäiset lämminsavulohi uuniperunat

Ainekset (n. kahdelle syöjälle):
-2 perunaa (mieluiten Rosamundoja!)
-Voita
-Suolaa ja pippuria

-200g lämminsavulohta
-Suolaa
-3 rkl ruohosipuli tuorejuustoa
-1/2 hienonnettu punasipuli
-Tillinippu
-1/2 sitruunan mehu
-150g kermaviiliä
-Pippuria

Ohjeet:
1. Lämmitä uuni 200 asteiseksi.
2. Vedä perunoiden keskelle ristiviillot, ja kääri ne folioon.
3. Heitä perunoiden päälle voinokareet ja mausta suolalla ja pippurilla ennen folionyytin sulkemista.
4. Anna perunoiden kypsyä uunissa tunnin ajan.

1. Paloittele lämminsavulohi isoon kulhoon, mausta suolalla.
2. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja punasipuli.
3. Saksi joukkoon tilli, sekoita.
4. Purista joukkoon sitruunan mehu, sekoita.
5. Lisää joukkoon kermaviiliä niin, että kastikkeesta tulee sopivan juoksevaa. Mausta pippurilla.
6. Voit laittaa kastikeen jääkaappiin maustumaan pieneksi ajaksi, tai tarjoilla heti jos on vaikka minunlaillani kiire takaisin opiskelemaan:)


Head isu!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Emadepäev Hirsalas

Äitienpäivää vietimme Kirkkonummella, Hirsala Golfin klubitalolla. Meillä oli todella hauska päivä syödessä ihanaa ruokaa perheeni ja isovanhempieni kanssa. Yleensä vietämme äitienpäivää jonkun kotona, mutta mielestäni oli todella kivaa vaihtelua mennä jonnekin muualle tänä vuonna.  Isäni valitsi paikan (yllätys vaan!), ja totta puhuen epäilin ensiksi valintaa. En kuitenkaan tiennyt, että Hirsalaan oli viime vuonna avattu uusi ravintola, Väylä 19. Tämän uuden ravintolan keittiötoiminnasta vastaa sama firma kuin hotelli Långvikin ja ravintola Elitenkin keittiöistä, joten laatu oli taattua :) Antaa kuvien puhua puolestani!



Alkuruoka systeemi toimi noutopöydän muodossa. Tarjolla oli kaiken maailman herkkuja, ja ihanaa parsakeittoa! Se nousi kaikkien meidän suosikiksi ja sain tästä inspistä kokeilla parsakeiton kokkaamista ihan itsekin.



Pikkuveli sai hauskan kokispullon!


Pääruoaksi tilasin lohta korvasienimuhennoksella. Pelkäsin vähän noita sieniä, sillä olen kerran joutunut niiden takia myrkytyslaitokselle. Tällä kertaa selvisin kuitenkin ilman minkäänlaisia myrkytyskohtauksia ja annos oli superhyvää sienineen kaikkineen!


Jälkkäripöydällä oli ihania kakkuja ja sitäkin ihanempia kotimaisia luomujuustoja ja tuoreita mansikoita, jotka ihan vahingossa putosivat juustoasetelmista lautaselleni ;)


Loppuun esittelen vielä äitienpäivän asuni. Lämpimillä säillä tuo uusi maksihameeni on ollut kovassa käytössä ja saanut kehuja osakseen, loisto ostos siis!


takki: Mohito, toppi: Bershka, hame ja vyö: Reserved, ballerinat: DinSko, koru: lahjaksi saatu


PS. Varasin juuri 12 tunnin extemporee matkan Tartoon, jonne lähdetään täältä 18:30 bussilla ja sieltä takaisin 6:30 bussilla. Tarkoituksena ei siis ole nukkua lainkaan ja suurin osa matkakavereistani on hulluja Erasmus vaihto-oppilaita. Jännää! :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

SfääRin brunssi


Muutama viikko sitten kävimme kavereideni kanssa brunssilla SfääRissä. Ravintola on viikon jokaisena päivänä auki useammankin tunnin, mutta tätä brunssia tarjoillaan vain lauantaisin ja sunnuntaisin klo. 12-15. Tykkäsin kyllä sunnuntaiaamumme brunssista, mutta itselleni hieman epätavallisesta syystä. Ruoka ei niinkään hätkähdättänyt minua, mutta itse ravintola oli niin tunnelmallinen ja persoonallisesti sisustettu, että menen ehdottomasti takaisin ihan vain sen takia!


SfääRin brunssissa ei ole kyse mistään buffettiaamiaisesta, vaan jokainen tilaa haluamansa annoksen pöytään. Tarjolla on mm. omelettia, sandwichejä, lettuja ja myslia, ja annoksien hinnat ovat n. 3-5€. Itse tykkään tästä systeemistä, ihan vain siitä syystä ettei tule syötyä liikaa. Toisaalta minua vähän häiritsee voiko tätä systeemiä edes kutsua brunssiksi, sillä mitä eroa tällä on tavalliseen aamiaiseen? :D haha


Meidän seurueessa ei kukaan tyytynyt vain yhteen annokseen, vaan kaikkien oli saatava yksi suolainen ja yksi makea. :) Tämä toimi kuitenkin varsin hyvin, sillä annokset eivät olleet kovinkaan isoja eivätkä liian hintaviakaan. Mutta kun ruoka ei ollut kallista, niin juomat sitten senkin edestä.. Tuo tuorepuristettu greippi-appelsiini mehuni oli kyllä todella hyvää, mutta hintaa oli 4€, joka vähän kirpaisee näillä Tallinnan mittapuilla. Mutta kaipa tuohon varaa kuitenkin on jos ei ihan joka viikko brunsseilla käy ;)


Ruoaksi otin croissantin ja lettuja. Croissant oli itse leivottua, ihanan lämmintä ja pehmeää. Annos oli kuitenkin mielestäni vähän tylsä, olisin kaivannut croisantilleni jotain lisukkeita. Ja letut olivat pienoinen pettymys, sillä odotin amerikkalaistyylisiä "pancakesejä", joita rakastan. Siksipä valitsinkin lisukkeeksi vaahterasiirappia, mutta paremmin näistä tietävänä olisin ehdottomasti ottanut toisen vaihtoehdon, eli hilloa. Kysymällä olisi toki selvinnyt tämä ja eipä noissakaan sinänsä mitään valittamista ollut :)


Kuten jo mainitsinkin, parasta tässä ravintolassa oli ehdottomasti sisustus. Ravintolan katto oli korkealla, seinät vaaleat ja ikkunat isot, joten tila oli ihanan valoisa. Sisustus oli jännällä tavalla saman aikasesti skandinaavialaisen minimalistinen, mutta yksytyiskohtainen ja koristeinen. Kaiken kaikkiaan yleisilme oli todella freessi!


Itse kiinnitin paljon huomiota ykstyiskohtiin, joista päällimmäisinä jäi mieleen seinälle liimatut postikortit ja kattoon ripustetut origami -joutsenet. Kävi mielessä väsäillä omaankin kämppään samanlaiset sisustuselementit :)


SfääR ei muuten ole pelkästään ravintola, vaan liiketila on jaettu puolesta välistä vaatekaupaksi, ja väliin mahtui vielä viinihyllykkökin. Vaatepuolella myydään miesten ja naisten vaatteita (mm. Acnea, Cheap Mondaytä, Canada Goose'ia, Levi'siä..) sekä asusteita, vihkoja ja tarroja, termoskuppeja, viinilaseja ja muuta kivaa sälää.


SfääR löytyy Tallinnan keskustan tuntumasta, Rotermanni kvartalin laitamista osoitteesta Mere puiestee 6 E. Kuten jo sanoinkin, tykkäsin todella tästä raikkaasta ravintolakonseptista ja meinaan ehdottomasti tulla toistekin, mutta varmaankin lounaalle tai dinnerille. Olen nyt testannut kaksi brunssia, jotka eivät kumpikaan oikein vakuuttaneet (ensimmäisen tuomio löytyy täältä). Olen kuitenkin ottanut asiakseni löytää lempparibrunssin täältä kotikaupungista, joten nyt kysyn että onko teillä brunssivinkkejä Tallinnaan? Kokeilulistallani on seuraavaavaksi muutoin Kadriorgin puistossa sijaitseva NOP, jonka luomubrunssista olen kuullut hyvää. 


Nyt soi: Damien Rice - Cannonball 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Emadepäev

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! Meillä Espoossa alkoi tänään aamu mammsenin lemppariaamiaisella, eggs benedictillä. Kohta suuntaamme Kirkkonummelle lounaalle isovanhempien kera, siitä mahdollisesti lisää myöhemmin.. Nyt tähän hätään kuvia ja selostuksia viimeaikaisilta touhuiltani ;)


1. Iloinen mama brekkarilla :) 2. Eggs benedict - eli sämpylän päällä pekonia, uppopaistettua munaa, hollandaise -kastiketta ja paprikajauhetta plus muita halumiaan mausteita. 3. Maistoin eilen elämäni ensimmäistä kertaa confit de canardia (eli säilöttyä ankan koipea), hyvää oli! 4. Perjantain kiireisen aikataulun ohella ehdin käväisemään jogurttijätskillä Kipossa. Suosittelen lämpimästi tuota Iso Roballa sijaitsevaa kuppilaa jogurttijätskin ystäville. Tuo pienin annos kolmella lisukkeella maksoi 3,90€, ei paha siis!


1. Olen fiilistellyt ihania säitä ja alkaneita balleriina -kelejä.. Enkä varmasti ole ainoa? 2. Tentteihin lukua :D 3. Kaunis kotikaupunkini.. 4. Tuoreista mintunlehdistä valmistettua teetä Must Puudelissa.


1. Ron Fricken ohjaama Samsara näytettiin Tallinnan yliopiston Baltic Film and Media Schoolin leffateatterissa, jota menimme sitten kavereiden kanssa katsomaan. Elokuvassa ei puhuttu sanaakaan, ja tiettyä maisemaa, ihmistä tai esinettä saatettiin kuvata monta minuuttia yhteen putkeen. Tylsältä ja pitkäveteiseltä kun kuulostaakin, tämä on paras näkemäni elokuva pitkään aikaan. Aiheet olivat ajankohtaisia ja pistivät mielen liikkumaan. 2. Minun oli pakko mennä laivan kannelle tullessani Suomeen viime torstaina. Tallinnassa oli nimittäin melkein +30°! 3. Westendin aallonmurtajilla chillailemassa 8) 4. Suklaa fondueta Texas Honky Tonk & Cantinassa, jonne veimme kaverini äidin ja hänen kaverinsa, kun he olivat Suomesta vierailemassa. Oli superhauska ilta heidän kanssaan :D


Loppuun vielä kaksi asukuvaa. Tuossa vasemman puoleisessa asussa menin Mad Murphysiin katsomaan Suomi-Slovakia jääkiekko-ottelua. Meidän neljän hengen porukkaan mahtui yksi slovakilainen, joten me muut kolme Suomi-tyttöä päätimme jo etukäteen kannustaa Slovakiaa. Mulla kuitenkin valikoitui vahingossa päälle sinivalkoista, taisin siis alitajuisesti kuitenkin kannattaa meidän leijoniamme :)

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Üksteist

Sain Tallinnapäiväkirja -blogia pitävältä Idalta haasteen, jossa on kerrottava 11 faktaa itsestään ja vastata Idan laatimiin 11 kysymykseen. Ida oli suunannut nuo 11 kysymystä meille ulkosuomalaisille sopiviksi, joten ajattelin kirjoittaa myös nuo 11 faktaa itsestäni niin, että ne liittyvät jollakin tavalla ulkosuomalaisuuteen ja monikulttuurisuuteen. :)


11 FAKTAA

1. Alkuun ihan perusfaktani, jos tänne sattuu eksymään joku ihan uusi lukija :) Olen siis Annina, Virossa tällä hetkellä asuva, sukujuuriltani täysin suomalainen 20-vuotias tyttö. Opiskelen humanistisia aineita Tallinnan yliopistossa ensimmäistä vuotta.


2. Olen tähän ikään mennessä asunut neljässä eri maassa: Suomessa, Usassa, Ranskassa ja täällä Virossa. Eikä tämä riitä vielä alkuunkaa, jatkossa pitäisi ehdottomasti päästä vielä muuallekin!

3. Olen aina ollut kansainvälisissä kouluissa, mistä olen ikuisen kiitoksen velkaa vanhemmilleni. Uskon saaneeni kouluistani paljon valmiuksia ja avarakatseisuutta maailmaa nähneiltä opettajilta ja luokkakavereilta.


4. Suomi on vahvin puhumista kielistäni, ja osaan siis luonnollisesti ilmaista itseni parhaiten suomeksi. Minulla on tämmöinen hassu juttu: kun tosissani bondaan jonkun kanssa esimerkiksi englanninkielellä, tuntuu myöhemmin kuin olisin puhunut suomea. Se "connection" toisen ihmisen kanssa on varmaankin saanut minut tuntemaan, että olen saanut itseni todella hyvin ilmaistua ja näin ollen yksinkertaiset aivoni viestivät minulle puhuneeni suomea. Haha, mahtaakohan jollakin olla saman tapaisia kokemuksia, vai olenko vain hieman erikoinen? :D

5. Pidän kaikesta ällömakeasta, juurikin sellaisista hirveistä Jenkkilän herkuista. Teoriani tähän on se, että asuin Amerikassa sen ikäisenä, kun makuaistini kehittyi ja näin ollen totuin kaikkeen ylimakeaan. Huomaan esimerkiksi, että valtaosa Suomessa sen ikäisinä oleilleista ei todellakaan söisi niitä juttuja, jotka ovat minulle suurinta herkkua. En voi käsittää, miten jonkun mielestä esimerkiksi kinuskikastike on liian makeaa, kun se ei sitä minulle todellakaan ole. Isäni tyrmää täysin tämän keksimäni teorian, minkäs tuomion te muut annatte?


6.  Suomenruotsalaisessa lukiossa opin mielestäni todella paljon ihmisten ennakkoluuloista ja suhtautumisista toisiinsa. Olen siitä todella iloinen, ja siitäkin, kun sain nähdä suomenruotsalaista kulttuuria. Heillä on tosi kivoja tapoja ja perinteitä, ja olen todella kiitollinen niille kaikille, jotka niitä kanssani jakoivat. Ja eritoten niille, jotka jaksoivat yrittää ymmärtää ruotsin sönkötystäni, sillä heidän ansiostaan puhun kieltä nyt jo melko sujuvasti! :)

7. Ulkomailla minua luullaan useimmiten venäläiseksi. Sitä arvataan aivan reippaasti eniten kansalaisuudekseni, jos ei paremmin tiedetä. Se on mielestäni jostain syystä tosi hauskaa! Kauan sitten eläneet sukulaiseni taitavat sitäpaitsi olla sieltä kotoisin.


8. Kouluhistoriani englannin opettajat ovat vaikka mistä kotoisin: Englannista, Walesistä, Australiasta, Kanadasta, Etelä-Afrikasta ja eripuolin Jenkkilää. Tästä johtuen sanon joitakin sanoja aivan hassuilla aksenteilla, siten miten opettajatkin ovat ne sanoneet.

9. En voi sietää rasismia, se saa suorastaan vereni kiehumaan. Pääkoppaani ei vaan mahdu, miten jotkut voivat tosissaan uskoa typeriä yleistyksiä joistakin ihmisryhmistä. Suoraan sanottuna uskon sen johtuvan siitä, ettei ole viettänyt kovinkaan paljon aikaa muunlaisten ihmisten kanssa. Se on todella sääli, sillä erilaisten kulttuureiden näkeminen on todella mielenkiintoista, vaikkakin erilaisuudet saattavat joskus hieman ihmetyttää. Se on kuitenkin vain osa koko hauskuutta sekin!


10. Hain yliopistoon Amsterdamiin, josta olin aivan innoissani ja olin jo suunnitellut jo koko elämäni sinne. Olin tietysti kovin pettynyt, kun sain tietää etten sinne päässyt, mutta keksin nopeasti hakevani Tallinnaan sen sijaan. Nyt olen todella onnellinen täällä enkä osaisi enää edes kuvitellakaan millaista siellä Amsterdamissa olisi.. Saman tapaisia juttuja minulle on käynyt todella usein! Niin se elämä suunnittelee itse itsensä :)

11. Vaikka koenkin kansainvälisyyden olevan suuri osa identiteettiäni, tiedän tasan mistä juureni ovat peräisin ja pidän valtavasti kotimaastani Suomesta :)


11 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA 

1. Mikä on ollut suurin (tai hauskin) kulttuurishokkisi nykyisessä kotimaassasi?

Ihmettelen jatkuvasti miten Viro ja Suomi ovat niin samanlaisia, mutta kuitenkin aivan erilaisia. Meillä on hämmentävän paljon yhtäläisyyksiä kulttuureissamme, mutta samanaikaisesti on asioita, jotka hoidetaan meillä päin täysin erilailla. Tästä on kuitenkin vaikea keksiä tähän hätään mitää konkreettisia esimerkkejä..

2. Kuinka muutit maahan, jossa nyt asut? Reppu selässä lentokoneella/laivalla, itse ajamalla tai muuttofirman avulla? 


Laivalla ja itse ajamalla. Tai no, poikaystävä sitä ajoi..


3. Mikä on parasta maassa, jossa asut?


Täällä Tallinnassa parasta on ehdottomasti kaupunkikulttuuri! Täällä on niin paljon mahtavia kuppiloita ja ravintoloita, museoita ja kauppoja, ja kaikkia kivoja tapahtumia. Pikku- ja suurkaupingin parhaat ominaisuudet yhdistyvät tosi kivalla tavalla Tallinnassa.

4. Entä mikä ikävintä?


Yleinen huonotuulisuus, erityisesti asiakaspalvelutilanteissa. Ei meitä suomalaisiakaan mitenkään yltiöpositiivisiksi voisi kutsua, mutta täällä on kuitenkin vähän happamampaa kansaa noin keskimäärin..



5. Oletko opiskellut tai muuten oppinut paikallista kieltä, entä kiinnostaako sen oppiminen sinua?


Omaan luontaisesti hyvän kielipään, joten olen oppinut paljon vironkielisiä sanoja ja lauseita, vaikken ikinä ole kieltä opiskellutkaan. Olisi kyllä mahtavaa jos näiltä kolmelta opiskeluvuodelta jäisi muistoksi uusi kieli, joten mahdollisesti menen lähitulevaisuudessa viron kurssille.

6. Mikä on paras paikallinen herkku, jonka olemassaolosta et välttämättä aiemmin edes tiennyt?

Perunan kuoret!


7. Onko uusiin ihmisiin tutustuminen (uudessa) kotimaassasi ollut helppoa?


Alussa ei ollut. Vaikka olenkin todella sosiaalista tyyppiä, alkuaikoina ei oikein tahtonut löytyä oman henkistä porukkaa mistään.. Asia onneksi korjaantui siinä kolmen kuukauden jälkeen, ja nyt minulla on aivan mielettömiä ystäviä täällä! :)

8. Mitä erityisesti kaipaat Suomesta?


Poikaystävää. Muuten reissaankin sinne niin tiheään tahtiin, ettei muuta oikein ehdikään ikävöidä.



9. Kerro jokin satunnainen fakta, hauska sattuma tai muu mielestäsi hauska/mielenkiintoinen juttu tämänhetkisestä kotimaastasi :)  


Täällä jos kertoo ettei osaa viroa, niin ihmiset automaattisesti luulee sinun olevan venäjänkielinen. Se oli alussa todella hämmentävää, sillä en tiennyt että Tallinnan asukkaista peräti 50% ovat venäjänkielisiä!! En olisi ollenkaan arvionut osuutta noin suureksi ennen muuttoani tänne.


10. Mitä koet erityisesti oppineesi tai saaneesi lisää uudessa kotimaassasi?



Olen oppinut tästä lähimmästä naapurimaastamme paljon, ja todennut aiemmat ennakkoluuloni maahan ja ihmisiin liittyen lähinnä naurettaviksi. Viro on kaikissa suhteissa todella lähellä Suomea, enkä tunne kovinkaan monta suomalaista (ainakaan pk-seutulaista), jotka eivät olisi vähintään Tallinnassa käyneet. Siltikin suomalaiset tietävästi todella vähän Virosta, ja yleisesti ottaen suomalaisilla on todella ihmeellisiä ennakkoluuloja Viroa ja virolaisia kohtaan. Minäkään en ennen tiennyt Virosta juuri mitään, ja minullakin oli joitain hassuja ennakkoluuloja. Olen siis todella iloinen siitä, että olen saanut yleissivistystäni kasvatettua ja kumottua typeriä ennakkoluulojani:) Uskon, että tällä tavoin avarakatseisuuteni on kasvanut ihan kokonaisuudessaan.


11. Jos sinulla on jokin harrastus, oletko kokenut sen jatkamisen helpoksi uudessa/nykyisessä kotimaassasi tai oletko ehkä aloittanut jonkun uuden harrastuksen?

Muodostelmaluistelun jälkeen en ole harrastanut mitään vakituista, vaan poukkoillut satunnaisilta kursseilta toiselle. Sama on jatkunut Tallinnassakin - keväällä olen harrastanut mm. joogaa, saleilua ja näyttelyä. Tämän haasteen myötä inspiroidun kuitenkin ottamaan selvää, josko voisin aloittaa vanhan tutun luistelun tällä puolen lahtea, haastajani Ida kun ilmeisesti harrastaa nimenomaan taitoluistelua täällä..:)

*

Kiitoksia vielä haasteesta, tätä oli todella hauska toteuttaa, ja kysymykset herättivät minussa uusia ajatuksia. Loppuun haluan vielä sanoa, että kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa Tallinnapäiväkirja -blogi. Todella mielenkiintoista luettavaa, itse uppoudin Idan pohdiskeleviin teksteihin niin, että viime laivamatka Helsinkiin meni ihan hujauksessa. Jos Tallinna-aiheet siis kiinnostavat, klikkaa itsesi kyseiseen blogiin!

Nyt soi: Elliott Smith - Needle In The Hay

Kuvat: andthatswhoiam.tumblr.com

torstai 2. toukokuuta 2013

Vappu 2013

Takanani on aika tapahtumarikas vappu, joten nyt yllättävästi hieman väsyttää olla takaisin täällä koulunpenkillä Tallinnassa. Väsymys on kuitenkin menneen vapun arvoinen, oli nimittäin todella hauskaa esitellä opiskelukavereilleni meidän pääkaupunkilaisten vappukulttuuria. Vappuaatto lähti käyntiin kotoani Espoosta, jossa söimme lohipastaa parsan ja sitruunan kanssa, sekä kilistelimme kuohuvalla. Espoosta jatkoimme ravintola Siltaseen, jossa oli mukavasti porukkaa liikkeellä. Ilta venyi myöhäiseksi, mutta siitä huolimatta nousimme aamulla aikaisin ja suuntasimme Ullanlinnanmäelle piknikille, jonne olin varannut mukaan suomalaisia vappuherkkuja. Ulkomaalaiset ystäväni pitivät vapusta todella paljon, ja ihmettelivät juhlan suuruutta ja intensiivisyyttä. He olivat ihmeissään kaikesta aina serpentiinistä ylioppilaslakkeihin saakka, ja tykkäsivät simasta ja tippaleivästä. Kaiken kaikkiaan vapunviettomme oli oikein onnistunut, ja innostuimme suunnittelemaan jo ensi vuoden vappua paluulaivamatkallamme :)

Kaivarin piknikiltä! Kuvien ottaminen jäi hauskanpidon ohella harmittavan vähäiselle..