sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kohvik Boheem


Muutama viikko takaperin sain ilon käydä kahden ihanan ihmisen kanssa lounastamassa. Halusin itse kovasti käydä testaamassa Tallinnan boheemialueella Kalamajassa sijaitsevan Kohvik Boheemin, ja sinne sitten päädyimmekin. Kohvik Boheem on paikallisten suuressa suosiossa, minkä huomaa viikonloppuisin lounasaikaan - kahvilaravintolaan on nimittäin aikamoista tunkua.


 Tilasin itse kasvispastan pestolla, jossa oli ainakin porkkanaa, kesäkurpitsaa ja parsakaalia + kaksi viipaletta ihanaa leipää. Ruoka oli juurikin sellaista kuin mitä odotin: perus kotiruokaa, jolla saa vatsan ja mielen kylläiseksi. Annos maksoi muistaakseni noin 5€.


Ystäväni olivat oikeastaan jo syöneet "kunnon ruokaa", joten he tilasivat ainoastaan jälkkäriletut. Hyviä olivat kuulemma nekin, ja maksoivat muistaakseni noin 3€.


Suosittelen Kohvik Boheemia kaikille, jotka etsivät Tallinnasta mukavaa ja edullista lounas- taikka iltapäivän kahvittelupaikkaa. Olen paljon hehkuttanut tuota Kalamajan aluetta, missä tämäkin kohvik siis sijaitsee. Edelleenkin on pakko touhottaa siitä, miten erilainen ja mielenkiintoinen alue Kalamaja on verrattuna muuhun Tallinnaan. Kannattaa itse kunkin ehdottomasti tutustua alueeseen ensi Tallinnan matkallaan, jos ei vielä sitä ole tehnyt. Mikseipä vaikka tämän lounas/kahvittelu paikan merkeissä, osoitteessa Kopli 18.


Nyt soi: One Republic - Apologize

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Clazz


Ystävälläni Emmalla oli noin viikko sitten synttärit, joita vietimme melkeinpä parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikin puolin onnistunut ilta lähti käyntiin illallisella suositussa ravintolassa, nimeltäänsä Clazz.


Valitettavasti on näin heti kättelyssä todettava, ettei ravintola ole saavuttanut suurta suosiotaan pelkkien ruokiensa ansiosta. Itse valitsin tagliatellea tiikerikatkaravuilla ja hummerilla. Annos oli ihan hyvä kermaiseksi katkarapupastaksi, mutta olin jäänyt odottamaan jotain erikoisempaa hinnan ja annoskuvauksen perusteella.


Seurueestamma kaksi tilasi yllä näkyvän katkarapusalaatin. Salaatti ei saanut sen kuuluvampaa kannatusta, mutta sen sijaan porukkamme miesvahvistukset olivat aivan innoissaan alla näkyvistä pihviannoksistaan. Itse en tosin maistanut kummastakaan..


En tilannut jälkiruoakaa, mutta muut kehuivat kilpaa omiansa. Ja pakko myöntää, että pisti vähän kateeksi, kun tarjoilija kantoi pöytään tämän näköisiä luomuksia:


Wilma kehui vielä baarissakin omaa brasialaistyylistä jälkkäriään.


Jos haluaa maistaa jotakin virolaista, kannattaa Clazzista tilata kamavaahtoa jälkiruoaksi.


Vaikkei ruoka ihan vakuuttanutkaan minua, on silti mainittava, miten onnistuneesti Clazzin väki on sisustanut ravintolansa, ja miten mukava ilmapiiri ravintolassa vallitsikaan. Ravintolassa järjestetään usein livejazz -tapahtumia, jolloin tunnelma on kuulemma aivan huipussaan. Eikä tätä ole lainkaan vaikea kuvitella, joten ehkä palaankin Clazziin vielä seuraamaan moista jazz-tapahtumaa.


Loppuun vielä kaksi erikoismainintaa Clazzille. Saimme alkuun ilmaiset shotit, kun checkasin itseni sisään iPhonen FourSquare -sovelluksella. Se oli minulle suorastaan ylpeyden hetki, sillä saan kuulla vähän väliin kommenttia kavereiltani ylenpalttisesta FourSquaren käytöstäni..;) Toinen maininta on alakerrassa sijaitsevat vessat - VAU!


Clazzin löytää Vanhan kaupungin "keskustasta", Raatihuoneen torin tuntumasta. Keskellä viikonloppuisen Tallinnan menoa ja meininkiä siis. Osoite Vana turg 2.


Nyt soi: The Black Keys - Tighten Up

Baar Bistro Kukeke


Viikko tai kaksi sitten kävimme kavereideni kanssa syömässä Tallinnan boheemialueella, Kalamajassa. Valitsimme illan ravintolaksi Kukeken, joka on täkäläisen julkkiskokki Anni Arron pyörittämä rafla. Sisältä ravintola oli erittäin viihtyisiä - boheemityylistä sisustusta rennon ilmapiirin höystämänä.


Kukeken nettisivuilla Anni kuvailee ruoan olevan tavallista, yrittelemätöntä ja hyvää. Voisin täällä kerran syöneenä myös allekirjoittaa tämän väitteen. Kukeken keittiössä suositaan tuoretta lähiruokaa, joten raaka-aineet vaihtelevat vuoden ajoittain. Nyt listalla oli paljon liharuokia, joissa monissa oli mukana juureskasviksista valmistettuja lisukkeita.


Itse valitsin naudanliha entrecoten, johon valitsin lisukkeeksi rosmariiniperunat. Vaikka liha oli mielestäni hieman sitkeää, oli maku kuitenkin kohdillaan ihanien mausteiden, kuten rosmariinin, timjamin ja mustapippurin, ansiosta. Ihana maustevoi myös lievitti sitkeyden tunnetta suussa.


Emma kehui tuota hampurilaista parhaaksi syömäkseen ja siltä se vähän näyttikin. Emman tilaama suklaakakku oli taivaallista sekin, ja kirpeän makea kirsikkahillo sopi kylkijäiseksi paremmin kuin hyvin. Omat annoksensa kuvasi Emma itse, siksipä nuo kuvat ovatkin niin onnistuneita, heh. ;)


Itselleni suurta plussaa tässä ravintolassa oli näin ensimmäiseksi hinnat. Tilasin kaksi lasia viiniä ja tuon lihapääruoan - yhteishinnaksi tuli muistaakseeni 18€. Toisena suurena plussana on ravintolan aukioloajat - arkipäivisin keittiö toimii iltayhdeksään ja viikonloppuisin niinkin myöhään kun klo 23!

Sallan ja Alexanderin pannacotat

Suosittelen ravintolaa ihan kaikille - ruoka on hyvää ja edullista, ja sijainti mielenkiintoinen. Kuten jo mainitsinkin, ravintola sijaitsee Kalamajassa, joka on nousevaa boheemialuetta täällä Tallinnassa. Jos on aiemmin Tallinnassa ollessaan pyörinyt vain keskustan ja vanhan kupungin ympäristöissä, kannatan ehdottomasti Kalamajaankin tutustumista. Se on kovin erilainen muusta Tallinnasta - hyvällä tavalla toki. Baar Bistro Kukeke löytyy F-Hoone -ravintolaa vastapäätä, joka onkin jo täällä blogissani esiintynyt useampaan otteeseen hyvässä valossa. Osoite on Telliskivi 57.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Throwback Thursday

Tänään teki mieli kertoa teille jostain kauan sitten tapahtuneesta, sillä mielestäni on ihana palata vanhojen hyvien muistojen ja kuvien äärelle. En pelkästään itse tykkää kertoa ja muistella omia menneitäni, vaan kuunnella toistenkin kivoja muistoja menneiltä ajoilta!:) Siksi ajattelinkin tämän olevan kivaa vaihtelua täällä blogissani, ja saattaa muuten olla, että tämän tapaisia postauksia ilmenee tästä lähin enemmänkin..


Nämä kuvat ovat peräisin 18-vuotis synttäreiltäni. Juhlat pidettiin Kirkkonummen Hirsala Golfin klubitalossa, jossa illallistettiin, pidettiin puheita ja esityksiä, sekä loppuillasta tanssittiin. Täysi-ikäisyyden juhlinnoissa poikkeavaa oli se, että illan synttärisankareina oli itseni lisäksi 50-vuotta täyttävä isäni! Sain ideani yhteissynttäreistämme heti, kun tajusin molemmilla olevan tärkeät merkkipäivät marraskuussa. Aluksi epäröin, saammeko teinit ja keski-ikäiset mahtumaan samaan juhliin. Onneksi emme kuitenkaan isäni kanssa epäröineet liikaa, sillä juhlat olivat molempien mielestä kivoimmat synttärit, mitä kummallakaan on koskaan ollut!

Ihana ystäväni V, joka piti minulle juhlissa yllätyspuheen! Kruunu päässäni oli lahja kummisedältäni, joka kutsui minua puheessaan prinsessakseen, heh heh;)

Nyt soi: Youth - Daughter

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Kumu


Pääsin kahden epäonnistuneen vierailun jälkeen vihdoin käymään Kumussa, pidemmällä kuin sisääntuloaulassa siis;) Olin liikkeellä poikaystäväni ja kahden kaverini kanssa, ja kaikki me pidimme tästä nykytaiteen museosta todella paljon.


Kumu Kunstimuuseum on Tallinnan ihanassa Kadriorgin puistossa sijaitseva taidemuseo, jossa on perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Kumu valmistui vuonna 2006, ja on siitä lähtien toiminut neljän tärkeimmän virolaisen taidemuseon päärakennuksena. Rakennusurkakka oli yksi Viron suurimmista rakennusprojekteista koskaan, ja näin yleisesti ottaen virolaiset ovat (syystäkin) kovin ylpeitään museostaan. Erittäin merkittävä paikka, siis!


Jo pelkästään rakennuksena Kumu on nähtävän arvoinen. Arkkitehtuurista kiinnostunut ystäväni Alexandre oli paljon enemmän tohkeissaan huoneiden rakenteista, kuin niiden sisällä pitämistään taideteoksista, haha. Ja pakkohan minun oli kehua ranskalaiselle ystävälleni, että Kumu on oikeastaan suomalaisen Pekka Vapaavuoren suunnittelema.


Rakennus oli kaikessa koreudessaan myös mielettömän ISO. Kerroksia oli viisi, joiden kiertelyyn saimme kulumaan melkeinpä kaksi tuntia. Mielenkiinto pysyi kuintenkin yllä, sillä teokset olivat keskenään kovin erityylisiä ja peräisin eri maista ja aikakausilta.


Tässä oma lempparini esillä olevista töistä: 



Ja lempparini kaikista näyttelyhuoneista:



Koko huvi kustansi meille opiskelijoille ainoastaan 3,20€, eikä Denniksellekään kuin 5€. Suosittelen Kumua ehdottomasti kaikille, sillä luulen paikan viihdyttävän sellaisiakin, joidenka suurin kiinnostuksen kohde ei välttämättä ole taide. Pitäkää tosin mielessänne, että museo on maanantain lisäksi kiinni myöskin tiistaisin!! Minullehan tämä seikka ei vielä toiseenkaan vierailuyrittämiskertaan ollut tullut selväksi :D


Nyt soi: The Soil - Impossible

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Chedi


Viikonloppuna kävimme poikaystäväni kanssa syömässä aasialaista. Ravintolakokemus lukeutui ehdottomasti Tallinnan parhaimpiini!! Kyseessä on siis rafla nimeltään Chedi, ja nyt kehoitan kaikkia vähääkin aasialaisesta fine diningista kiinnostuneista pysymään kuulolla.


Alkajaisiksi voisin mainita, että ravintola on perusruokapaikkoja hieman kalliimpi. Otimme poikaystäväni kanssa pää- ja jälkiruoat, sekä lasit vettä ja viiniä. Yhteislaskuksi tuli 80€. En voi kuitenkaan tarpeeksi painoittaa, miten koko ilta oli jokaikisen sentin arvoinen. Ravintola on ihanan tunnelmallinen, palvelu mielyttävää, ruoka suussasulavaa ja seura nyt tietenkin oli se parhain mahdollinen...;) Ei haittannut ollenkaan käyttää rahojaan tällätavoin.


Itse valitsin pääannoksekseni kampasimpukat papukastikkeella. Oli kyllä nappivalinta - simpukoilla oli täydellinen koostumus, ja papukastikkeessa maistui mm. inkivääri ja ruokosokeri. Nuo pavutkin olivat siinä mielessä myös kovin hämmentäviä, että kuka ihme osaa valmistaa pavuista noin maukkaita ja rapeita?


Kannustin Dennistä valitsemaan hirvenlihaa mongolialaisittain pääruoakseen, sillä halusin kovasti maistaa sitä itsekin :D Annos oli ennenkaikkea omani lailla todella maukas, mutta sen lisäksi todella näyttävä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun maistoin hirvenlihaa, mutten huomannut sen suurempaa makueroa naudanlihaan verrattuna. Saattoi tosin johtua tuosta maukkaasta kastikkeesta, joka oli kuitenkin annoksessa se pääjuttu!


Riisi tarjoiltiin tuollaisissa hauskoissa purnukoissa. Chedi on ravintolana niin viimeisen päälle harkittu kokonaisuus - aina vessasta narikkalappuihin saakka (ne ovat syömäpuikot!).


Jäliruoaksi otin mansikkacarpaccion valkosuklaamoussella. Makukombinaatio oli aivan täydellinen.  Kirpeä inkiväärikastike mansikoiden päällä yhdistettynä makeaan mousseen ja rapeaan vohveliin. Esillepano oli taas niin hienoa, että hetken mietti viitsikö tuota edes syödä. Illan aikana kuikuilimme Denniksen kanssa ihan liikaa myös naapuripöytiin, sillä kaikki eri annokset olivat niin upean näköisiä.


Dennis bongasi heti ruokalistalta passion parfaitiin, joka hänen oli sitten ehdottomasti saatava. Hyvä oli, ettei herra malttamattomana skipannut pääruokaa ja suoraan mennyt tähän annokseen :D Eikä muuten tuottanut odotus pettymystä - parfait oli ihanan raikas ja hieman kirpeä, mitä sitten tasoitti tuo hieman makeahko hillo tuolla passionhedelmän kuoren sisällä.


Kuten jo mainitsinkin, Chedi on kaikkia yksityiskohtiaan myöten suunniteltu upea kokonaisuus - näin myös luonnollisesti sisustuksenkin puolesta. Ravintolaan astuessa tuntui, kuin olisi tullut johonkin vuorien päälle idyllisen itämaalaiseen rauhoittumisen temppeliin. Valaistus oli himmeää, keskellä syömätilaa oli suihkulähde ja kirsikkapuita, seinillä oli erilaisia itämaalaisia esineitä ja orkideoja. Oli ihanaa nähdä, miten paljon ravintolan muihin seikkoihin oli ruoan lisäksi panostettu.


Jopa Chedin sijaintikin on mitä tunnelmallisin - vanhan kaupungin "ydinkeskustasta" aavistus merelle päin. En tosissanikaan pysty hehkuttamaan tätä ravintolaa tarpeeksi - eikä tämä postauksenikaan tuo Chediä kaikkiin oikeuksiinsa. Sen verran pidin ravintolasta! Suosittelen tätä kaikille Tallinnassa oleville, jotka pitävät aasialaisesta ruoasta. Paikka sopii niin poikaystävän, kavereiden, työporukan kuin perheenkin kanssa mentäväksi. Osoite Sulevimägi 1.


Nyt soi: Connor Youngblood - Color Blind (I Swear)

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Pühapäev

Ehkä joku tätä blogia tällä hetkellä lukeva tietääkin jo, että minulla on tosi usein tapana valmistaa sunnuntaibrunsseja omin pikku kätösini. Näin teimme tänäänkin poikaystäväni kanssa, ja en voi muuta kuin kehua brunssin olleen aivan mieletön!! Pekonia ja munaa, vohveleita, mansikoita, mangoa, uutta lempparimehuani, kuohuviiniä, suklaata, kahvia ja teetä... Ei voinut paremmin alkaa tämä ihana sunnuntai!







Oli muuten ihana palata tänään kotiin Suomeen perheen luokse:) Muttei kannata pelästyä että tällä viikolla olisi blogiin luvassa vain työntäyteisen arjen sepustusta, sillä minulla on kaksi Tallinnan ravintolavinkkiä tulossa. Lisäksi esittelen yhden museon, jossa kävimme poikaystäväni ja kahden kaverin kanssa viikonloppuna.. Arvaatteko minkä? ;)

Nyt soi: Lykke Li - Dance Dance Dance

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Poiss-sõber Tallinnas


Yllä viimeaikaisia Instagram -otoksia. Kuten näettekin, kuvaan Instaani ruokaa, juhlintoja, kavereitani ja kaikkea muutakin elämääni liittyvää! Minut löytää sieltä nimimerkillä @anninanarhi, jos jotakuta sattuu kinnostaa seurata menojani sielläkin. 

Eilisten luentojen jälkeen alkoi minun vapaaviikkoni, jeejee! Tai vapaa ja vapaa, sillä olen menossa koko viikoksi Suomeen töihin. Mielestäni on kuitenkin ihan kivaa palata töihinkin, sillä viimeisestä koulunkäyntiavustajakeikastani on kulunut jo yli kuukausi. Mutta ennen alkavaa työviikkoa vietämme poikaystäväni kanssa viikonlopun Tallinnassa, ihanaa!! <3 Hyviä viikonloppuja kaikille muillekin!!

Kuva iloisesta tytöstä Kukekessa, jonka unohdin liittää tuohon edelliseen postaukseen.

Nyt soi: Foster The People - Houdini